Lipunkantaja

Tämä erä on valmistunut kuin valmistunutkin edeltäjäänsä pikaisemmin. Yksi ilta vielä ja kaikki virheet on paikkailtu ja alustatkin ehostettu. Tällä hetkellä jokainen pinkki örkkiparka on täynnä pikkuvikoja; ohi hutaistuja pensselin vetoja, paljaiksi jääneitä pikkuriikkisiä koloja ja pinkkejä maalitahroja. Osan näitä näkee ilkeästi vain suurennuslasilla taikka kameralla kuvatessa - tarkkaamaton silmä kun ei niihin tahdo ottaa muuten osuakseen. Tulipa tämä taas mieleen katsoessa kuvaa ensimmäisestä lipunkantajasta - onpa pikkuvirheitä kerrakseen!


Mutta ne lähtee korjaamalla, mikä tosin on tylsää ja vaatii kärsivällisyyttä, joka puolestaan on useimmiten kirjoittajalla luokkaa olematon...


Lipusta tuli tietysti pinkki. Kissan maalasin vahingossa pienoismalleille tarkoitetulla maalilla. Siitä tuli jotenkin pliisu ja hännästä kummallinen. Maali kun oli vetistä ja turhan juoksevaa. En vain siinä illan päätteeksi jaksanut sitä toiseksi vaihtaakaan, joten kissa saa pärjätä ohuella maalillaan. Sen häntää ja korvien asentoa saattanen kuitenkin oikaista samalla kuin muitakin pikkuvikoja.

Mutta muuten eränro 2 on aika hyvässä jamassa. Semmosia takarivin miehiähän nämä ovat laadultaan, mutta sinne nyt kelpaa vähän kehnommatkin yksilöt - karvoihin katsomatta.