I Want it Painted Pink



Ehkä se oli vain valmiiksi väsynyt ajatus.


Ehkä se oli tosiaankin liian pitkälle mennyt vitsi.

Tai sitten olin vain hetkellisesti todella kyllästynyt ja samanaikaisesti hölmistyneen hämmästynyt koko asiasta.

Enkä todellakaan voi edes sietää pinkkiä, sen paremmin kuin vaaleanpunaistakaan. Itseasiassa en pidä juuri mistään tyttömäisestä taikka hempeästä.

Joka tapauksessa päätin ostaa oman pikku-ukkoarmeijani. Ja maalata sen PINKIKSI.

22. lokakuuta 2010

Syksyisiä örkkejä

Jotta projekti ei ihan lipsu aikataulustaan, täytyy tarjoilla vähän maalattuja syksyisiä goblineita. Eli niitäpä tässä:

... edestä...


... ja takaa.

Ajallisesti puuha tuskin käy oleellisesti yhtään sen nopeampaa kuin aikaisemminkaan, mutta ainakin se sujuu vähemmällä kiukuttelulla ja huomattavasti suuremmalla pensselillä. Mistä se sitten kertookaan: kehittyneestä tarkkuudesta vai laskeneista vaatimuksista? Sitä on vaikea tietää.

17. lokakuuta 2010

Sivubisnes valmistui

Niin ne pinkit pikku-ukot. Erä numero kolme on työn alla, joskin hitaanlaisesti. Pohjamaalattuina ja naamat vihreinä ne odottelee seuraava otolliseen ajankohtaan osuvaa inspiraatiota - ja näiden kahden osumista kohdalleen ne saavat vielä hetken odotellakin.

Mutta pinkkien örkkien sijaan ehdin vihdoin saattaa valmiiksi pienen pieniin pikku-ukkoihin suuntaamani sivuhuomion. Ne pikkuruisethan sain ehdolla, että keksin niille jotain käyttöä. Nukkekotini kirjastoon piti siis hankkia pelipöytä, joka eksyi luokseni itseasiassa aivan vahingossa tänään kahden nojatuolin kera. Liimasin pikaliimalla eldarit ja örkit nenätysten kirjaston pöydälle, jottei niitä tarvitse keräillä kasaan lattialta, ja tungin pöydän kirjastoon. Se sivubisnes tuli siis valmiiksi!


Voisin muuttaa pikku talooni kohta itsekin. Ei puutu kuin kirjat hyllystä. Asumismukavuutta lisää kummasti paikallaan pysyvät pikku-ukot - eivät pyöri lattioilla, eivätkä edes kerry kasoihin sinne tänne.


3. lokakuuta 2010

Pikkumaalarit

Pikkumaalareiden kärsivällisyys oli loppua moneen kertaan jo ennen maalailua, kun ei sitä saanutkaan tehdä heti päiväkodista tultua, eikä yöllä, eikä aamupalalla, eikä ylipäätään missään kivassa kohtaa. Mutta tulihan se vihdoin sekin hetki, kun sai ottaa pensselit käteen. Ohjeessa annettiin malli goblinin maalaamisesta ihan lapsiystävällisesti asia ja väri kerrallaan. Vanhemmalta sen noudattaminen onnistuikin, nuorempi iloisesti viisveisasi moisista.

Ja voi sentään, perfektionisti se on poikalapsikin. Itku tuli silmien ja kuu-ukon kohdalla, kun ei se käynytkään niin kuin pikkumaalari halusi ja kuvitteli... Mutta eiköhän ne leikkeihin kelpaa, kunhan kärsinyttä itsetuntoa on hetki paikkailtu.


Ihan itse saa katsoja päätellä, kummalla on ikää kolme ja kummalla
vajaat viisi vuotta.

1. lokakuuta 2010

Epäonnea

No niin, ei tullut maalattua lopulta mitään. Pohjamaalauksen aloittamiseen päättyi tämän viikon yritys. Loppui maali eikä kynäruiskulla leikkiminen jaksanut innostaa juuri sillä hetkellä. Täytyy siis ostaa uusi spray-purkki, jolla homma käy kätevämmin.

Mutta: kaksi alle 5-vuotiasta on ruikuttanut työkseen saada maalata milloin lentokoneita ja milloin pikku-ukkoja, tänä viikonloppuna tuo toive toteutuu. Pikkumaalareita odottaa sunnuntaina iloinen yllätys, kun kaapin kätköistä paljastuu kymmenen pikkugoblinia ja maalit pensseleineen. Niistä riittänee asianosaisten kesken varsin epätasaisesti jakautuvaa iloa ja onnea, ja toisaalta vaivaa ja hammastenkiristelyä.


Kyseessä on pinkkien söpöläisteni 10 "serkkupoikaa", jotka maalautuvat epäilemättä varsin erikoisesti.