I Want it Painted Pink



Ehkä se oli vain valmiiksi väsynyt ajatus.


Ehkä se oli tosiaankin liian pitkälle mennyt vitsi.

Tai sitten olin vain hetkellisesti todella kyllästynyt ja samanaikaisesti hölmistyneen hämmästynyt koko asiasta.

Enkä todellakaan voi edes sietää pinkkiä, sen paremmin kuin vaaleanpunaistakaan. Itseasiassa en pidä juuri mistään tyttömäisestä taikka hempeästä.

Joka tapauksessa päätin ostaa oman pikku-ukkoarmeijani. Ja maalata sen PINKIKSI.

5. huhtikuuta 2012

Aika rientää huomaamatta

Siinä se lopputalvi meni ja hyvän matkaa kevättäkin laiskotellessa. Pikku-ukot pölyttyvät laatikon pohjalla edelleen. Tosin, olen ajatellut niihin tarttumista, mutta ensin aion maalata pääsiäismunia. Venäläistyylisiä, sinisiä, kultaisia, krumeluureja. Tämä päähän pinttymä on vaivannut minua jo monta viikkoa, onneksi huomenna pääsee tarttumaan siveltimeen.

Maalausinnostuksen palautumisen lisäksi olen päättänyt kokeilla jotain uutta. Tässä tapauksessa pelata pikkuotuksilla. Jotta en lipeäisi hassuuksissani tekemästäni lupauksesta ensi tilaisuuden tullen, ensi kosketus pelaamiseen tapahtuu heti ensi viikolla. Saattaa tulla pelikaverin hermoja rasittava sessio, en nimittäin edelleenkään ole avannut sitä 'lue tämä ensin' -opusta. Mutta kärsivällisyyshän on hyve - opettajalle varsinkin ;-)

2 kommenttia:

  1. Ei siinä auta muu kuin opetella hiljalleen ne säännöt, joko lukemalla tai pelaamalla. Se on usein hyvä jos on jo kaveri joka osaa pelata, sillä silloin oppii paljon nopeammin. Itse jouduin opettamaan iso veljeäni pelaamaan 40k:ta, ja hän oppi nopeasti kun 2 henkilöä oli opastamassa sääntöjen maailmaan, vaikka vielä pitäisi saada hänet hankkimaan oman armeijan jottei aina käyttäsi minun omaa. ;)

    VastaaPoista
  2. Eiköhän tämä tästä. "Opettaja" on itse kärsivällisyys, minä itse kärsimättömyys. Onneksi tämä asiantila on jo etukäteen tiedossa, niin ei tule yllätyksenä moinen luonteenpiirre ;-)

    VastaaPoista