Kesäiset goblinit

Ehdinpä kuin ehdinkin saada seuraavat yksitoista kappaletta kesäisiä goblineita työn alle heinäkuussa. Tiukkaa teki. Pohjatyöt tekaisin poikkeuksellisesti pihanurmikolla. Tämä tarkoitti tosin kuu-ukkojen nenien poistoa jälleen lasikuitukynällä, eli tuttua rapsutusääntä riitti yhdeksän gobon verran. Ja yksi lasikuitusäie metsästettiin taas pois peukalosta... Toivottavasti loput hävisivät taivaan tuuliin.



Juuri ja juuri ennen keskiyötä pohjamaalasin ruusuisenpunaiset kesäunelmat mielessäni nenistään luopuneita pikku-ukkoja pihanurmikollani. Miten sattuikaan vieno kesätuuli kuljettamaan maalinkäryt juuri sopivasti sisään avoimista ovista ja ikkunoista, asia jota naapuri protestoi kuuluvasti paukuttamalla avoimet luukkunsa kiinni. Että niin auvoisa kesähetki. Toivottavasti häneltä heltiää kuitenkin ymmärrystä naapurin harrastetoiminnalle toistekin.

Vaan siinä ne alulle pannut nyt ovat. Ensi viikolla jatketaan tästä.

Loma

Se on kesäloma. Ensin oli sen odotusta, eikä maalatuttanut ja sitten alkoi loma, eikä edelleenkään maalatuttanut. Joten ei edistystä.

Viikonloppuna iski vihdoinkin jonkinlainen luultavasti ohimenevä inspiraation hetki. En tosin saanut sitä kohdistumaan pikku-ukkoihin, joita ei ollut edes kotona saatavilla. Sen sijaan maalasin samaisilla väreillä keittiöni kellotaulun jonkinlaisen maatuskahairahduksen lumoissa.



Jos olisin hairahtunut seikkailemaan maatuskasivuille jo ennen pinkkien söpöläisten maalausurakan aloittamista, olisin hyvinkin saattanut maalata goblineistani venäläisen ruusumummon näköisiä nuttupäitä.