I Want it Painted Pink



Ehkä se oli vain valmiiksi väsynyt ajatus.


Ehkä se oli tosiaankin liian pitkälle mennyt vitsi.

Tai sitten olin vain hetkellisesti todella kyllästynyt ja samanaikaisesti hölmistyneen hämmästynyt koko asiasta.

Enkä todellakaan voi edes sietää pinkkiä, sen paremmin kuin vaaleanpunaistakaan. Itseasiassa en pidä juuri mistään tyttömäisestä taikka hempeästä.

Joka tapauksessa päätin ostaa oman pikku-ukkoarmeijani. Ja maalata sen PINKIKSI.

14. maaliskuuta 2011

12 seuraavaa

Hupierien jälkeen paluu arkeen: 12 seuraavaa goblinia työn alle. Valmistelutöihin vierähti kokonainen ilta. Ensin valujälkien siivoamista, sitten nenäkkäiden kuiden hiomista ja vihdoin pohjamaalausta. Tässä sekä kakun leipomisessa tarvittaisiin avustajaa tekemään "valmistelevat ja likaiset työt". Voisi itse keskittyä olennaiseen, eli näpertelemiseen.



Nenien hiominen lasikuitukynällä on kaikkien onneksi historiaa - ne lähtevät siististi ja nopeasti koneellisesti hioen. Syntyvä sotku on pelkkää muovipölyä, joten se ei tunkeudu kenenkään jalkapohjasta läpi. Korkeintaan se muistuttelee mustalla pöydällä, että "pyyhi minut" tai "muista imuroida joskus".



Pohjamaalaukseen kului aikaa ainakin kolme kertaa normaalia enemmän, koska jouduin tekemään sen kynäruiskulla. Se ja 12 alustaansa kiinnitettyä pikku-ukkoa eivät olleet ihan se toimivin idea, joten siinä vierähti tovi. Tuli niistä kutakuinkin valkoisia kuitenkin ja seuraavaksi pääsee siis taas tutun pinkin nutun sutimiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti