Goblineiden maalailun sijaistoimintaa

Goblineita en ole ehtinyt vilkaistakaan, edelleenkään. Tänään iski kesken päivää kuitenkin minipiperrysvimma, joka johti korttipakan tekaisuun. Mittasuhde 1:12 ja jokaikinen kortti tuli väännettyä. Nukkekodin työtilaan menivät muiden askarteluhöpöilyjen jatkoksi.



Onnistuivat ihan näpsäkästi, mutta liimailun tuloksena sormeni ovat jälleen kerran koppuraiset ja vähemmän edustavat. Onneksi en joudu edustamaan "kauniilla" sormillani itseasiassa koskaan, koska eivätpä ne juuri milloinkaan olisi siinä kunnossa =)

Lapset maalaa - osa 2

Vuoden kestäneen anelun tuloksena sai pienimmäinen syntymäpäivälahjaksi Night Goblin -paketin. Paras synttärilahja - sanoi nelivuotias ja siitä asti jälkikasvu on vikissyt, että koska niitä saa maalata.



Tänään vihdoin sai ja keijukainen suti ahkerasti, aikaansaaden varsin värikkäitä otuksia:



Isoveli ehti samassa ajassa pohjamaalata omat ukkonsa ja suhria hiukan punaista parin keihään varteen. Paketin ohjeet oli vuodessa muuten muuttuneet ja maalit parantuneet. Saa sitten nähdä, mitä vaikuttavat lopputulokseen. Sen näkee kuitenkin vasta joskus tulevaisuudessa, koska pienet maalarit väsyivät jo tältä päivää.

Eväspaketti

Goblinit pakattiin muovipussiin ja maalit toiseen. Sitten ne kuljeksivat muiden puuhien ohessa pihalla ja keittiön pöydällä. Nuttuihin tarttui matkan varrelta vähän väriäkin sentään. Mutta tästä eteenpäin ehtii kyllä taas vierähtää tovi, että ehdin ja jaksan niitä jatkaa, joten väliaikakuva eväspakkauksesta ja seuraavaa sitten ehkä ensi kuussa.

Pinkkiä pinkkiä

Poimittuaan koko päivän mustikoita, voi kokea erikoisen ilmiön nukkumaan mennessä: silmäluomien sisäpuolelle piirtyy loputtomasti mustikkapensaita. Vähän sama ilmiö seuraa pinkkien goblineiden maalauspäivästä. Olisi kätevämpää, jos se ruusunpunainen hetki siirtyisi sieltä silmäluomien sisäpinnoilta ikuisen pessimistin ajatuksiin hetkelliseksi optimismiksi - sanoisin. Mutta tuntuu lähinnä välkkyvän pinkkinä aina silmät sulkiessa.

Tänään saivat otukset ensimmäiset siveltimen vedot peruspinkkiä, kaikki muu ehostus jäi ihoa lukuunottamatta vielä odottamaan vuoroaan.



Koska ajatuksiini tunkee liiaksi pinkkiä höttöä, järjestelin maalipurkkeja "värisuoriksi" - tässä pinkkisellainen muidenkin silmiä häiritsemään. Siinä ne on kaikki tarpeelliset - *vink vink* - voi maalata vaikka äidin iloksi iloisen kirjavia pikku-ukkoja.



Pinkkiin maalauspäivään sopi oivasti kampaajakäynti. Hämmästys oli melko pitkään suuri, kun päähäni leviteltiin tämän värisiä aineksia:



... vaan eipä hätää, en vielä muuttunut gobliniksi goblinin paikalle, vaan tuosta jonkin humanistille käsittämättömän kemiallisen reaktion seurauksena hiukseni ovat taas tutun suklaanruskeat. What an Amazing World! ;-)